Yleisöystävällinen ohjelmisto, yhteistyö ja taiteidenvälisyys ovat esittävän taiteen tulevaisuuden askelmerkit. Niitä kuljetaan kahdessa vierekkäisessä maakuntakeskuksessa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Molemmissa mietitään kuumeisesti, miten säästää ja lisätä omia tuloja.
Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakuntakeskukset Jyväskylä ja Lahti ovat molemmat vahvoja urheilukaupunkeja, jotka pyrkivät profiloitumaan myös kulttuurin alalla. Jyväskylä on vireä yliopistokaupunki, jossa asukkaita on noin 130 000. Paikkakunnalle on keskittynyt kaupunginteatterin lisäksi runsaasti esittävien taiteiden ammattilaisia ja harrastajia. Myös arkkitehti Alvar Aallon perinne tarjoaa merkittävän lisän Jyväskylän kulttuurielämälle.
Yli 103 000 asukkaan Lahden keskeisiä toimijoita ovat kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja esittävien taiteiden oppilaitokset.
Jyväskylän kaupunginteatterissa on kaksi näyttämöä: 551-paikkainen suuri ja noin 100 katsojaa vetävä pieni näyttämö. Teatterin vuosibudjetti on vähän yli viisi miljoonaa euroa. Valtion osuus siitä noin 1,5 ja omien lipputulojen osuus reilu miljoona euroa, eli yli 20 prosenttia budjetista. Loppu eli noin 2,5 miljoonaa on kaupungin osuutta. Vuokriin kuluu jo toista miljoonaa.
Täksi vuodeksi kaupungilta tuli teatterille uusi tavoite, 50 000 euron lisä lipputuloihin. Teatteri säästää, kuten muutkin kaupungin laitokset. Teatterinjohtaja Kari Arffmanin mielestä tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä, niin kauan kuin voi itse päättää, mistä leikataan.
Jyväskylän kaupunginteatteri: Shrek-musikaali. Kuva Sami Heiskanen.
Lahden kaupunginteatterin talous on tiukalla, ja avustuksista suuri osa sidottu rakenteisiin. Budjetin kokonaissumma on 8,9 miljoonaa euroa. Valtionosuus ei tule teatterille suoraan, vaan sen saa Lahden kaupunki, joka jakaa rahan teatterin toimintaan.
Kaupunki avustaa teatteria 6,85 miljoonalla eurolla. Summaan sisältyy 1,83 miljoonan euron vuokra-avustus. Teatterin oma tulorahoitus on 2,05 miljoonaa euroa eli vajaa neljännes koko budjetista. Tästä summasta esitystoiminnan tulot ovat vajaat 1,9 miljoonaa euroa.
Kaupunki on asettanut teatterille tiukkoja säästötavoitteita. Muun muassa markkinoinnin yhdistämistä kaupungin eri kulttuuritoimijoiden kanssa harkitaan.
Lahden kaupunginteatterin kolme näyttämöä vetää yhteensä yli tuhat katsojaa. Talo on suuri kaupungin kokoon nähden. Viime vuonna Lahden kaupunginteatterissa kävi 73 000 katsojaa. Yleisömäärä pieneni edellisvuodesta noin 10 000:lla. Hallintojohtaja Kimmo Ryynäsen mukaan vuoden 2014 talousarvio on kuitenkin realistinen ja mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden.
Miten voivat alueen vapaat ryhmät, koulutus ja festivaalit?
Lue Maarit Saarelaisen artikkeli kokonaisuudessaan Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 2/2014.
Kuten muuallakin Suomessa valtion kulttuuripoliittiset linjaukset ja kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne laittavat Lahden ja Jyväskylän esittävät taiteet koville. Luovuutta ja uusia avauksia tarvitaan kipeästi.
Etusivun kuva Sami Heiskanen.
