Jane Austenin tekstien päivittäminen on epäkiitollista työtä. Romaaninen jännitteiden ja henkilöhahmojen moni-ilmeisyyden säilyttämiseksi on säilytettävä paljon Austenin taidokkaasta kerronnasta sekä tapahtumien kontekstista, brittiläisen maalaisaatelin tiukasta tapakulttuurista.
Laura Jäntti on ohjannut Helsingin kaupunginteatteriin yhdysvaltalaisen Jon Joryn dramatisoinnin Jane Austenin Järki ja tunteet -romaanista, josta Jory on karsinut Austenin teksteille keskeisen, syvyyttä tuovan aineksen ja pohdinnat pois.
Kirjailija oli oman aikansa mutkikkaan moraali- ja etikettisäännöstön terävä havainnoitsija. Hänellä oli myös tarkka psykologinen silmä, ja romaaneissa onkin kappalekaupalla spekulointia henkilöiden käyttäytymisen psyko-sosiaalisilla syillä. Yhteisö on Austenin kasvu- ja rakkauskertomusten vahva osapuoli ja seinä, jota vasten kirjailijan tunteikkaat hahmot tahtoaan koettelevat.
1800-luvun alun Englannissa naisen asema oli nykykatsannossa onneton: hän ei ollut mitään ilman miestä, eikä hänellä odotettu olevan juuri muita päämääriä kuin päästä naimisiin. Austenin naimakauppoihin keskittyvät romaanit voisivat nokkeluudestaan huolimatta todellakin olla aikansa eläneitä ja kerätä pölyä rauhassa, ellei kirjailijalla olisi ollut yhtaikaa ironista etäisyyttä ja empaattista läheisyyttä henkilöihinsä ja näiden edesottamuksiin. Austen kuvaa melkeinpä nykyihmisen silmin heidän pyristelyään tiheäsilmäisessä etikettiverkossa, mutta kunnioittaa samalla heidän oivalluksiaan ja kykyään selvitä.
Järki ja tunteet on tarina köyhtyneiden Dashwoodin sisarusten, Elinorin ja Mariannen, aluksi epäonnisista rakkauksista, joiden suhteen sekä järkevä Elinor että tunteellinen Marianne haluavat noudattaa sydämensä eivätkä yhteisönsä tapojen ääntä. Monimutkaisten, etiketin keinotekoisuutta korostavien tapahtumien ja väärinymmärrysten jälkeen molemmat löytävät onnensa sekä tunteitaan että järkeään kuunnellen.
Keskittyessään kokonaan Elinorin (Kreeta Salminen) ja Mariannen (Sara Melleri) rakkauselämän koukeroihin esitys jää suloiseksi hömpäksi ja sen henkilöt päärooleja lukuun ottamatta yhden piirteen kannattelijoiksi. Mellerin Mariannessa on raikkautta ja aikakausista riippumatonta uskottavuutta. Myös Kreeta Salmisen Eleanor on lavalla elävänä ja inhimillisenä. Miesten roolit tarjoavat näyttelijöille hyvin vähän työkaluja tai haasteita.
(Kuvassa Kreeta Salminen ja Sara Melleri. Kuva: Lotte Estman-Wennström)
Jane Austenin Järki ja tunteet -romaanin huumori ei hengitä pelkästä henkilöille nauramisesta, vaan tilanteille hymyilemisestä. Nyt katsojalle ei jännitteisiä tilanteita juuri rakennella.
Minna Tawast
Helsingin kaupunginteatteri: Järki ja tunteet. Jane Austenin samannimisestä romaanista dramatisoinut Jon Jory. Suomennos Aino Piirola. Ohjaus Laura Jäntti. Lavastus ja puvut Sari Salmela. Valot Mika Ijäs. Äänet Antero Mansikka. Esitys pienellä näyttämöllä 10.3.2014.
