Saksalainen Friederike Felbeck on ohjannut Syyriassa kaksi teatteriesitystä. Taiteilijoita kahlitsee pelko mustalle listalle joutumisesta.
Dokumenttiteos Government Poetrya esitettiin Damaskoksessa Gallery Mustafassa.
Syyrialainen teatteri kuuluu egyptiläisen ja libanonilaisen esittävän taiteen rinnalla arabimaiden vanhimpiin. Maan merkittävin kirjailija Sadallah Wannus (1941–97) on egyptiläisen Tawfiq al-Hakimin kielialueensa tunnetuimpia uranuurtajia. Wannuksen tuotannossa yhdistyy länsimainen teatterikäsitys kansalliseen traditioon.
Koneen säätiön residenssissä Suomessa hiljattain tutkimustyötä tehnyt saksalainen ohjaaja Friederike Felbeck on runsaan kymmenen vuoden aikana perehtynyt sekä syyrialaisiin teatterintekijöihin että Sadallah Wannuksen tuotantoon. Felbeck on ohjannut ja osin tuottanut Damaskoksessa kaksi teatteriesitystä Wannuksen teksteistä.
Felbeckin yhteys Syyriaan alkoi vuonna 2001. Sittemmin se jatkui Wannuksen näytelmän Rituals and Signs of Metamorphoses ohjauksella ja tuottamisella Damaskoksen Kansallisteatterissa. Ensi-iltaa suunniteltiin kevääksi 2005, mutta ensin sitä siirrettiin, ja lopulta esitys kiellettiin kokonaan kaksi vuotta myöhemmin juuri ensi-illan kynnyksellä. Arabiaksi toteutettu Wannuksen teksti Government Poetry, part 1 pääsi sen sijaan ensi-iltaan vuonna 2008.
Felbeck on viime vuosina jatkanut yhteistyötä eri muodoissa vierailematta Syyriassa. Sisällissodan alkamisen jälkeen yhteyksien saaminen syyrialaisiin kollegoihin on ollut ajoittain vaikeaa.
Felbeck pitää Syyrian taiteen tekijöiden vastuksia samansuuntaisina, mitä Itä-Euroopan teatterit kohtasivat ennen vuotta 1990. Esimerkiksi yhteiskunnallinen kritiikki esityksissä on ollut syytä verhota historiallisiin yhteyksiin. Syyriassa ei kuitenkaan ole virallista sensuuria, vaan esityspäätöksistä vastaa erityinen sisältöä arvioiva komitea. Toiminta on tarkkailun alaista, ja katsomoissa on aina raportoija.
Valta on eliitillä, ja taiteesta vastuussa olevat ovat lähellä presidentti al-Assadia. Al-Assadin valtakaudella tekemisen vapauden rajat ovat jatkuvasti kaventuneet. Samalla teatteri on edelleen asiantuntijoille tärkeä ja sen sisältö merkityksellistä.
Lue Pirkko Kosken artikkeli kokonaisuudessaan Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 2/2014.
