Taiteen tekemisen lisäksi teattereilta vaaditaan nyt palvelujen tuottamista. Teatterin johtaminen taiteen ja kulutusyhteiskunnan risteyskohdassa vaatii uusia taitoja. Miten organisoida johtamistyötä tulevaisuudessa?
”Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen”, kiteytti akateemikko Paavo Haavikko. Häntä mukaillen voisi todeta, että ohjaamisen jälkeen vaikeinta teatterissa on sen johtaminen.
Ihmisten kuva teatterista muuttuu, taiteen ja kulutusyhteiskunnan vaateet ovat keskenään ristiriitaisia. Tässä tilanteessa johtajat kaipaavat enemmän aikaa taiteelliseen ohjelmistosuunnitteluun, tukea talousasioihin ja kuntien avustusten ennakointimahdollisuutta. Henkilöstöjohtamiseen kaivataan asiantuntevaa ja puolueetonta, teatterialaa tuntevaa mentorointia ja sparrausta, joka saa olla kriittistäkin.
”Taiteellisena johtajana kaipaan jatkuvaa päivitystä teatterin tulevaisuudennäkymistä yleisesti ja ajatteluaikaa siihen, mitä se tarkoittaa paikallisesti. Olen huolissani teatterin merkityksen katoamisesta”, sanoo Ilkka Laasonen. Hän siirtyy osakeyhtiömallisesta Kotkan kaupunginteatterista Lahden täyskunnallisen kaupunginteatterin johtajaksi keväällä 2014.
Taide- ja kulttuuri-instituutioiden itsenäisen aseman uudelleen määrittely ja teattereille asetettava rooli alueellisten kulttuuripalvelujen tuottajina vaikuttavat taideyhteisöjen johtamiseen. Taiteellinen ohjelmistosuunnittelu ja esitysten tuottaminen koetaan edelleenkin teattereiden päämissioksi, mutta niiden on tulevaisuudessa otettava – yleisötyön lisäksi – vastuulleen myös muuta taiteellista ja sisällöllistä toimintaa.
Muuttuvaan teatterikäsitykseen vaikuttaa muun muassa teatterin ja draaman soveltava käyttö, joka osallistaa katsojia kokijoiksi ja jopa tekijöiksi. Yleisön joukkoon jalkautuu ryhmiä ja osuuskuntia (muiden muassa Reunaryhmä, Draamaräätälit, G-voima, Businessteatteri, Sairaalaklovnit), jotka toimivat taiteen ja yhteiskunnan eri sektoreiden rajapinnoilla.
Uuden tyylinen ravintola- ja musiikkiteatteritarjonta (esimerkiksi Musiikkiteatteri Palatsissa, Apollo Live Clubissa) muokkaa niin ikään ihmisten käsitystä teatterista. Taiteen merkittävyydestä ja teatterin saavutettavuudesta keskustellaan. Laajentuvan kulttuuri- ja taidetarjonnan myötä myös teatterin katsojakunta tulee valikoivammaksi.
Tämä kaikki luo lisää paineita valtion ja kuntien rahoittamille teattereille. Valtionosuutta (VOS) saavien ja kuntien tukemien teattereiden pitää varautua muutoksiin ja murrokseen. Täyskunnallisista teattereista osa on vaihtamassa hallintomalliaan.
”Toivon, että vallan ja vastuun siirtyminen poliittiselta lautakunnalta osakeyhtiön toimivalle johdolle ja sen hallitukselle keventää prosesseja”, pohtii Turun kaupunginteatterin hallintopäällikkö Jere Pensikkala edessä olevaa organisaatiomuutosta.
Kiinteiden ammattiteattereiden johtajien vaihtuvuus on puhuttanut teatteriväkeä. Työsuhteiden jääminen lyhyiksi tai keskeytyminen kesken kauden on valitettavaa: Teatterit ja niiden henkilöstöt eivät kykene pidemmän aikavälin strategiseen suunnitteluun ja putoavat visiottomaan tyhjäkäyntitilaan.
Eronneen johtajan tuomat ajatukset ja kehittämisideat sekä niiden synnyttämä hiljainen tieto häviävät. Teatteriin jää hämmennys. Jos tulevan johtajan mielestä teatterin tehtävän pitääkin muuttua ratkaisevasti, taiteellisen henkilöstön ja teattereiden keskijohdon epätietoisuus vain kasvaa.
Isot kuormat. Suomen Teatterit ry:n jäsenteattereiden johtajille ja johtoryhmäläisille tekemässäni kyselyssä – osana kulttuurituotannon YAMK-opinnäytetyötä – selvitin vos-teattereiden johdon ajatuksia johtamisesta sekä teattereiden kehittelemiä hyviä käytänteitä yleisötyössä ja alueellisessa yhteistyössä. Kysely lähetettiin sähköpostitse 127 johtajalle ja johtoryhmään kuuluvalle. Vastaajia oli yhteensä 57 eli 45 prosenttia kyselyn saaneista.
Kysymyksistä kolme käsitteli johtajan roolia taiteellisessa ohjelmistosuunnittelussa ja taloussuunnittelussa sekä henkilöstöjohtamisessa. Samalla tiedustelin, millaista tukea johtajat näissä asioissa tarvitsisivat ja millaisia johtamistyön kehittämisehdotuksia ja -toiveita heillä on.
Lue Jukka Hytin tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä Teatteri&Tanssi-lehdestä 8/2013.
Etusivun kuva Jukka Hytti.
