Kaarina Gouldin myötä Uuden Sirkuksen Keskuksen rooliksi on kirkastunut taiteellisen laadun nostaminen. Puheessa kuuluu hallinnollinen huoli.

Uuden Sirkuksen Keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja Kaarina Gould astui toimeensa viime helmikuussa. Monenlaisten vaiheiden jälkeen lähes koko Cirkon väki oli tuolloin vaihtunut, mutta keskus on toipunut myllerryksestä hyvin. Menneitä ei märehditä.

Gould valittiin vetämään Cirkoa, koska hän tunsi alaa ulkoa ja sisältä. Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä hän vastasi myös uuden sirkuksen ohjelmistosta. Gould ehti toimia pari vuotta myös Taiteen keskustoimikunnan sirkuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

”Tiesin alan haasteet, mutta en ollut liian lähellä sen ydintä. Pystyin katsomaan asioita puolueettomasti.”

Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry. hallinnoi Helsingin Suvilahteen vuonna 2011 avattua sirkustaloa. Rakennuksessa sijaitsee esitys-, harjoitus-, toimisto ja tuotantotiloja, ravintola sekä Cirko ja Sirkuksen tiedotuskeskus. Kaarina Gould on selkiyttänyt Cirkon tehtäviä ja tavoitteita.

”Suurin yllätys oli, että toiminnan käynnistäminen oli noudattanut kulttuurikentälle harmittavan tyypillistä kaavaa. Toimijat ja rahoittajat lähtivät innokkaasti ja kunnianhimoisesti toteuttamaan hanketta, mutta toiminnan pyörittämiseen tarvittavia resursseja ei varmistettu.”

Suvilahteen hahmoteltiin aikanaan monenlaista ja monille sidosryhmille suunnattua toimintaa, mutta Gouldin kaudella talon tärkein rooli on kirkastunut. Cirkon päätavoite on kotimaisen ammattilaiskentän taiteellisen työn laadun nostaminen.

”Meidän tehtävämme on suomalaisen sirkustaiteen toimintaedellytysten turvaaminen. Konkreettisesti toteutamme sitä Cirkon residenssiohjelman kautta”, Gould sanoo.

Syksyn residenssihaussa Cirkoon saapui yli 50 hakemusta Suomesta ja ulkomailta. Osa ehdotuksista on valmiita esityksiä, osa ryhmistä tarvitsee residenssijaksoa esitysten harjoittelua varten. Kaikille hakijoille pääsy Cirkoon olisi arvokasta.

”Valtaosa hakijoista on suomalaisia, ja kansainvälisilläkin hakijoilla tulee olla jokin kytkös Suomeen. Käytännössä se tarkoittaa, että ryhmässä on ulkomailla opiskelleita ja maailmalla työskenteleviä suomalaistaiteilijoita. Heille Cirko on ankkuripaikka kotimaassa, taiteilijaidentiteettiä vahvistava tukikohta.”

Ensi vuodelle myönnetään 1–5 viikon mittaiset residenssijaksot 15–20 teokselle. Tulevaisuudessa ryhmille on tarkoitus tarjota muutakin kuin tilat. Jo vuonna 2014 tiedossa on teosten mentorointia. Tekijöiden toiveena on saada etenkin tuotannollista ja taiderajat ylittävää ohjausta. (…)

Lue koko Nina Jääskeläisen artikkeli Teatteri&Tanssi-lehden numerosta 7/2013.

Etusivun kuva Miki Lindström.