Eva Neklyaevasta on tullut merkittävä taidevaikuttaja, jolla on sormensa pelissä monissa projekteissa. Hänen aikanaan Baltic Circle -festivaalista on kehkeytynyt riskejä kaihtamaton, esittävän taiteen ideahautomo.

Kuva Miki Lindström.

Eva Neklyaeva, 33, on asunut Suomessa 13 vuotta. Parikymppinen, juuri valmistunut taidekriitikko muutti maahan Valko-Venäjän pääkaupungista Minskistä vuonna 2000 isänsä mukana. Vladimir Neklyaev asui tuolloin useita vuosia Suomessa PENin turvakaupunkirjailijana paettuaan maansa poliittisia oloja.

Minskiläisessä yliopistossa suorittamiensa taidekritiikin opintojen jälkeen Neklyaeva opiskeli maisterintutkinnon Sibelius-Akatemian Arts management -ohjelmassa. Sittemmin hän toimi tuottajana muun muassa Russian Seasons -teatterifestivaalilla sekä toimintansa aloittaneella Kulttuuritehdas Korjaamolla.

Neljä vuotta sitten Eva Neklyaeva otti kopin. Haaste oli melkoinen: päivittää Baltic Circle vahvasti omaleimaiseksi ja erityiseksi helsinkiläisten ja suomalaisten festivaalien rintamassa.

Rohkeus on kannattanut. Viime vuonna Neklyaeva sai Teatterin tiedotuskeskuksen Tinfon palkinnon aktiivisesta ja idearikkaasta työstään suomalaisen nuoren teatterin kansainvälistäjänä.

”Olemme avoin, tutkiva teatterilaboratorio. Omat tuotannot merkitsevät myös riskiä, mutta olemme valmiit altistumaan sille edistäessämme uuden teatterin mahdollisuuksia kehittyä ja tuottaa uutta tietoa.”

Neklyaeva käy tuotannollista oravannahkakauppaa. Kuulostaa eiliseltä, mutta on tätä päivää. Baltic Circle on monien muiden mukana joutunut kokemaan, mitä merkitsee julkisen tuen kapeneminen ja kitkaisuus.

”Taiteen tuki ei lähivuosina nouse. On löydettävä uusia selviytymiskeinoja.”

Vetäessään festivaalia Eva Neklyaeva on oppinut, että tapahtuman tukijoukot, vapaaehtoistoimijat ja kansainväliset rahoituslisät ovat toiminnan jatkuvuuden tärkeitä takeita. Vuosikausia kehitetyt ja ylläpidetyt turvaverkostot kantavat silloinkin, kun kassan pohja näyttäisi kurkistelevan.

Aikoinaan Q-teatterin lämpiössä ja näyttämöillä kehittynyt Baltic Circle, Itämeren alueen taiteilijayhteisö, on vuosien saatossa paisunut, muuttanut muotoaan, ja Itämerikin on levinnyt globaaliksi valtamereksi, jonka rannoilta taiteilijat tulevat Suomeen.

Neklyaeva on kehittänyt Baltic Circle -festivaalia määrätietoisesti vaihtoehtofestivaaliksi, jonka yleisöstä yli 80 prosenttia on alle 40-vuotiaita.

Baltic Circle osallistuu lukuisiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, residenssitoimintaan, festivaaliverkostoihin ja taiteilijavaihtoihin. Suomalaisilla on hyvä maine. Tänne tullaan mielellään ja halutaan tulla uudelleenkin.

Festivaalijohtajana Neklyaeva kiertää tiiviisti vastaavia uuden teatterin eurooppalaisia festivaaleja.

”Lämpenen aina, kun näen jonkin uuden tavan tai uusia keinoja tehdä teatteria. Myös teemat ovat minulle tärkeitä, kuten myös paikallisuus vaikkapa teksteissä.”

Neklyaevan mielestä esitysten tulisi puhua yleisöilleen tuttua kieltä.

”Dialogi yleisön ja esitysten välillä on ehdottoman tärkeä esitystaiteellinen lähtökohta.”

Festivaalijohtajan saavat kipinöimään paikkasidonnaiset esitykset, joissa on mukana tekijöitä milloin miltäkin Euroopan kolkalta. Niille etsitään sitten vastaavia esitystiloja Suomessa: sairaaloita, museoita, vanhoja tehdaskiinteistöjä, koteja…

Baltic Circle -festivaalin keskeinen toimintatapa on kantaesitysten tilaaminen ja tuottaminen yhdessä kotimaisten ja/tai kansainvälisten taiteilijoiden kanssa. Ne pyritään tuuppaamaan myös ulkomaan kiertueille.

Näitä yhteistuotantoja on nähty merkittävillä eurooppalaisilla festivaalifoorumeilla, kuten Wienin juhlaviikoilla, Berliinin Theatertreffenillä ja Avignonin festivaalilla.

Kansainvälisyys merkitsee festivaalille paitsi taiteilijayhteistyötä ja liikkuvuutta myös yhteistä koulutusta, kansainvälisiin ohjelmiin osallistumista, työpajoja ja keskusteluja taiteen sisällöistä, suunnista ja tulevaisuusvisioista.

Rahoituksestaan tapahtuma saa 28 prosenttia ulkomaisista lähteistä, kuten EU:n erilaisista taide- ja kulttuuriohjelmista. Myös pohjoismaiset rahoituskanavat ovat festivaalille avoinna.

Baltic Circle on monessa mukana etsiessään uusia toimintatapoja. Yksi tärkeä kokeilu on ollut Tekijä-hankkeeseen osallistuminen.

”Festivaalin tehtävä on sekä tuoda uusia nimiä että tukea taiteilijoita pitkällä tähtäimellä. Nya Rampenin, Institutetin ja Markus Ohrnin yhteistyötä BC on tukenut jo monta vuotta, ja yleisö on päässyt seuraamaan taiteilojoiden kehitystä teoksesta toiseen.” Kuva Karl Hoffman.

Lue koko Kirsikka Moringin artikkeli Teatteri&Tanssi-lehden numerosta 5/2013.
Kirjoittaja on toimittaja ja kriitikko.

Etusivun kuva Miki Lindström.