Singaporelainen ohjaaja Ong Keng Sen saattaa suuret taiteilijaverkostonsa pohtimaan taiteen syvintä arvoa.
Valtavien pagoda-temppelialueiden ääniä: rukouskello, mantroja, kaupankäyntiä, Buddha-vitsejä. Sisäänkäynnillä myydään englanniksi lintua, jonka voi päästää vapaaksi. Samaa lajia myydään grillattuna välipalaksi.
Tämä on The Flying Circus 2013 ja sen Burmassa/Myanmarissa pidetty osuus. The Flying Circus (FCP) on singaporelaisen TheatreWorks-companyn ja ohjaaja Ong Keng Senin vetämä kansainvälinen projekti, joka on toiminut vuodesta 1996.
Ong Keng Sen on tunnettu aasialaisen nykyidentiteetin ja länsimaisen kulttuurin yhdistäjänä sekä lavateoksissaan että taiteilijalaboratorioissaan. FCP on laboratorioista massiivisin, muutaman vuoden välein pidettävä taiteilijoiden ja yhteiskunnallisten ajattelijoiden kolmen viikon megaseminaari. Se pidetään aina eri maassa. Projektin lopussa esitelmöidään ja esiinnytään viikko Singaporessa.
FCP:ssä seurasimme tiukkaa päiväohjelmaa, joka avasi näkökulmia paikalliseen ympäristöön seminaarien ja kenttäretkien kautta. Aluksi osallistujat tulivat Aasian maista, mutta vuodesta 2004 Keng Sen on kutsunut mukaan taiteilijoita joka puolelta maailmaa.
Keng Sen puhuu paljon siitä, miten juuri välittömien tulosten vaatimus uhkaa tylsistyttää taiteen terän.
”Totta kai tällaisesta ihmisten törmäyttämisestä syntyy teoksia, ideoita, verkostoja. Mutta me emme halua muokata toimintaamme valmiiseen muotoon taidemaailmassa, jossa prosessikin halutaan aina tuotteistaa ja paketoida ”, sanoo Keng Sen.
”FCP luo arvoa asioille, jotka eivät välittömästi näytä voittoa tuottavilta. Näin vastustamme myös taiteen instrumentalisointia, sen käyttämistä välineenä tehdä muuta kuin taidetta itseään.”
Lue koko Maija Hirvasen artikkeli Teatteri&Tanssista 4/2013.
