Masi Tiitta on opiskellut kuusi vuotta säveltämistä Sibelius-Akatemiassa, josta hän ajautui esitystaiteen pariin. Huhtikuussa on hänen ensimmäisen soolonsa aika.

Masi Tiitan sotilas on mies, jonka hahmossa subjekti ja objekti sekoittuvat. Kuva Jukka Herttua.

”Usein mies on lavalla hauska. Seksuaalisuus ja miehen keho synnyttävät huumoria. En kuitenkaan koe, että kehoni olisi pelkästään läppä”, sanailee Masi Tiitta, jonka tuleva sooloteos Sotilas käsittelee miehen kehollisuutta.

Tiitta aloitti musiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa, mutta esitystaide veti puoleensa. Opintojensa ohessa hän haaveili säveltämisestä näyttämölle. Hän myös sävelsi ystäviensä projekteihin Teatterikorkeakoulussa.

”Aluksi sovimme, että minä sävellän musiikkia, mutta työnkuva kuitenkin läheni äänisuunnittelua ja lopulta dramaturgista työtä.”

Näiden produktioiden pohjalta syntyi Und er libet -ryhmä, jossa työnjaoista ei pidetty kiinni. Se oli vastapainoa opinnoille, jotka koulivat tietynlaiseen sävelkieleen ja säveltämisen tapaan.

”Koulutuksen antamat työvälineet eivät tuntuneet olevan suhteessa mihinkään siinä maailmassa, missä elän. En osannut tehdä niillä haluamaani.”

Tanssin kieli. Und er libetin ensiesityksissä Tiitta toimi äänisuunnittelijana Heidi Lindin kanssa. Gisellen keveys ja kuolema -esitykseen häntä pyydettiin myös esiintyjäksi. Tuolloin hän oli tanssijoiden ympäröimänä, muttei ollut kiinnostunut itse tanssimisesta.

”Olin kiinnostunut heidän kielestään: Mitä se on, mistä he puhuvat, mitä esimerkiksi läsnäolo on?”

Anna Mustosen kanssa tehdyssä Thank You For Your Love -duetossa lähtökohtana oli tehdä kaikki teokseen liittyvä kahdestaan. Teoksessa oli läsnä voimakas sukupuolikysymys: mitä mies ja nainen ovat ja tekevät lavalla?

”Minulla ei ole tanssijan kehoa. Nostot naistanssijan kanssa onnistuvat helpommin, jos minä olen se nostettava.”

Näissä teoksissa esiintyjien tehtävät olivat kaikille samat koulutuksesta riippumatta. Und er libet tekee ennen kaikkea näyttämöteoksia. Uusi soolo Sotilas on kuitenkin tanssia. Tiitta on aiemminkin työskennellyt projekteissa, joissa työtitteli on ollut jatkuvassa muutoksessa.

”Nyt olen koreografi ja tanssija.”

Sotilaan perustilanne on mies lavalla ja lähtökohtana kuva sotilaasta, joka seisoo vartioimassa tärkeää rakennusta. Tiitta puhuu tästä arkisesta toiminnasta esityksenä ja on kiinnostunut siitä, mitä tarkoitusta tämä esitys ajaa.

”Se on täysin harmiton asia, mutta mitä se vahvistaa? Ymmärsin, että se on lähellä materiaalia, jota itse usein toistan lavalla.”

Lue loput Niko Hallikaisen artikkelista Teatteri&Tanssin numerosta 3/2013.

Etusivun kuva Jukka Herttua.