Agrippina Vaganova on yksi klassisen baletin suurista kehittäjistä. Hänen nimeään kantava baletinopetuksen metodi on tehnyt venäläisestä baletista käsitteen , mutta oppeja on jaettu säästeliäästi. Nyt hänen akatemiansa on tehnyt yllättävän maihinnousun Itä-Suomeen.

Klassista balettia pidetään usein muuttumattomana, ala itsekin hellii tätä ajatusta. Tosiasiassa baletti ja sen opetus ovat jatkuvasti muuttuneet tradition suurten linjojen sisällä. Viime vuosisadalla luotiin Neuvostoliitossa uusi baletinopetuksen menetelmä, joka liitetään kehittäjänsä Agrippina Vaganovan (1879–1951) nimeen. Kun nykyisin puhutaan baletinopetuksen venäläisestä koulusta, tarkoitetaan juuri Vaganovan metodia, jota Neuvostoliitossa ja edelleen Venäjällä on muokattu hänen kuolemansa jälkeen.

1990-luvulla neuvostoballerinat ja -opettajat siirtyivät esimerkiksi Amerikkaan ja Aasian maihin, mistä nykyinen aasialaisten huipputanssijoiden kehitys sai alkunsa.

Vaganova-metodi tuntuu olevan milloin taikasana, milloin kirosana. Vastustajien mielestä siinä tavoitellaan mahdotonta ihannekuvaa: Liikkeiden koordinointi on pikkutarkkaa. Huonosti opetettaessa jalat voidaan pakottaa väkisin aukikiertoon tai selkää taivuttaa liian voimakkaasti. Vaganovan kannattajista kyse on ainutlaatuisesta opetusmetodista, jossa baletin liikkeille ja esteettisille tavoitteille rakennetaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien loogista jatkumoa. Heille Vaganovan metodi on baletin tiedettä.

Mikkeliläinen Savcor Ballet aloitti viime kesänä yhteistyön pietarilaisen Vaganovan balettiakatemian kanssa, joka järjesti ensi kertaa mestarikurssin Venäjän ulkopuolella. Toisaalta myös Savonlinnan Balettijuhlat järjesti elokuussa mestarikurssin Vaganova-akatemian opettajien johdolla. Ensimmäisessä tapauksessa lienee kyse organisaatioiden, jälkimmäisessä yksittäisten opettajien yhteistyöstä.

Itse asiassa Suomessa on saatu Vaganova-vaikutteita siitä lähtien, kun neuvostoliittolaiset balettiryhmät alkoivat vierailla täällä sodan jälkeen, tai kun Marina Semjonova opetti Kansallisbalettia syksyllä 1958.

Opettaja. Agrippina Vaganova syntyi Pietarissa Mariinski-teatterin paikannäyttäjän perheeseen. Hän aloitti balettiopinnot Keisarillisessa balettikoulussa kymmenvuotiaana, valmistui 1897 ja kiinnitettiin Mariinskin balettiin. Hänen tanssijanuransa takkuili. Hänen teknistä taitoaan ihailtiin ja häntä kutsuttiin ”variaatioiden kuningattareksi”, mutta ilmaisu ja roolitulkinnat jättivät kylmäksi. Lisäksi aikalaiset pitivät Vaganovan ulkomuotoa arkisena, hän ei täyttänyt baletin kauneusihanteita.

Tiina Suhonen

Lue koko artikkeli Teatteri&Tanssi-lehden numerosta 1/2013.

Etusivun kuva Tuukka Savisalo.