Junan rytmiseen, hypnoottisesti tasaisen nelijakoiseen kolkkeeseen on helppo asettua. Näyttelijä Alma Pöysti on matkalla paitsi 2,2 miljoonan asukkaan Novosibirskiin myös itseensä loka-marraskuun vaihteessa 2019. Nyt on aikaa.

Tänään Alma, huomenna Ranskan vallankumouksen traaginen sankaritar.

Taigan ja tundran kaamoshämärä kietoo vaippaansa ihmisen ja mielen. Juna sukeltaa yhä syvemmälle maisemaan. Horrosta, lepoa, pitkiä keskusteluja ensemblen näyttelijöiden kanssa. Junassa matkustaa myös äiti-tytär -suhde, sillä Alman tukena matkalla on oma äiti, Tua Raninen.

Siperiaan matkaa Klocriketeaternin, Sirius Teaternin ja Teater Mestolan yhteinen ponnistus, Peter Weissin kirjoittama ja Juha Hurmeen ohjaama Marat/Sade, Charenton sairaalaan mieleltään järkkyneiden potilaiden esittämä näytelmä näytelmässä, jossa Jean-Paul Marat aiotaan murhata vesihauteeseensa.

Helsinki-Moskova-Novosibirsk, kolme vuorokautta sinne ja samat takaisin. Junassa on aikaa puhua, kirjoittaa, lukea tai vain katsoa ikkunoiden takana vaihtuvia maisemia. Siperia. Loputtomia metsiä, joista pulpahtelee esiin värikkäitä pikkukyliä, asemalaitureita, joilta saa ostaa piirakoita ja leipää.

Marat/Saden kohtalokasta naisroolia, tikariaan heiluttavaa unitautista Charlotte Cordayta tulkitseva Alma, 38, on muiden tavoin ensimmäistä kertaa Siperiassa, joka on kaikkiin suuntiin niin laaja, että ihmisen pienuus tulee kohti.

Lue koko Kirsikka Moringin artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 1/2020
Kuva: Alma Pöysti