Räntää sataa naamaan, kun kävelen Oslon Grönlandin kaupunginosan halki kohti Nordic Black Theatren näyttämöä Caféteatretia. Se on entinen metodistikirkko: kaunis, tunnelmallinen ja kokonaan valkoiseksi maalattu teatteritila. Harjoitukset ovat juuri päättyneet ja minut otetaan lämpimästi vastaan. Ryhmän taiteellisella johtajalla Cliff Moustachella on nyt aikaa jutella kanssani teatterista, yhteiskunnasta ja siitä mitä juuri nyt tapahtuu Norjassa ja Suomessa.

Moustache tuli Norjaan 25 vuotta sitten. Hän on kotoisin Seychelleiltä ja saanut teatterikoulutuksensa Englannissa. Aluksi hän teki katuteatteria eri kaupungeissa Norjassa, mutta sai sitten rahoituksen pidemmälle projektille, jossa norjalaisia maahanmuuttajanuoria kotoutettiin teatterin keinoin. Pikkuhiljaa syntyi Nordic Black Theatre (NBT).

NBT on Norjan taidetoimikunnan rahoittama monikulttuurinen teatteri, kulttuuritalo ja teatterikoulu Oslossa. Sen tavoitteena on uudistaa teatteria, tuoda maahanmuuttajaväestön ääntä esiin sekä rakentaa tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa. Teatteri tuottaa noin kolme omaa tuotantoa vuodessa. Sillä ei ole pysyvää ensembleä, ja jokaiseen tuotantoon kiinnitetään tekijät koe-esiintymisten kautta.

Silloin kun teatteritilassa ei pidetä omia esityksiä, siellä on monenlaista klubitoimintaa. Osallistuin itse Open Mic -tapahtumaan, jossa lava on auki erilaisille ihmisille, heidän esityksilleen ja tarinoilleen. Kynnys monikulttuurisen Grönlandin alueen kaduilta teatteriin tuntuun todellakin olevan matala.

VALTIO TUKEE OPETUSTA

Teatterin seuraava ensi-ilta on ihmisoikeustaistelija Martin Luther King Juniorista kertova After the dream, jonka Moustache ohjaa. Se esitetään läheisessä kirkossa, johon mahtuu paljon enemmän katsojia kuin kahvilateatteriin. NBT tekee yhteistyötä myös Norjan Kansallisoopperan kanssa ja on valmistanut tuotantoja heidän tiloihinsa.

”Silloin oopperan katsomossa istuu aivan toisenlaista yleisöä kuin yleensä – ihmisiä jotka eivät ehkä koskaan aiemmin ole käyneet teatterissa. Ja se näkyy ja kuuluu!”, Moustache hehkuttaa.

Höristän korviani, kun Moustache alkaa kertoa teatterin yhteydessä toimivasta teatterikoulusta Nordic Black Xpressistä (NBX). Kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten teatterikoulutuksesta on ollut tapetilla myös Suomessa. Miten avata näyttämö ja katsomo ihmisille, jotka eivät puhu sujuvasti valtaväestön kieltä?

NBX:n koulutus on kaksivuotinen, ja siihen otetaan kerrallaan noin kymmenen 18–24 -vuotiasta maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Koulutuksen tarkoituksena on kasvattaa uuden sukupolven teatterintekijöitä sekä auttaa lahjakkaita nuoria ihmisiä, joilla ei ole kiintopistettä elämässä eikä mahdollisuutta päästä opiskelemaan.

”Kouluun pääseminen on prosessi ja opiskelijat valitaan yksilöllisesti”, Moustache kertoo. Ensin koulusta kiinnostuneet tutustuvat teatterin toimintaan ja alkavat osallistua siihen. Näin he osoittavat motivaationsa sekä kykynsä sitoutua. Moustache toimii mentorina. Taidetoimikunta maksaa stipendin niille, jotka lopulta päätyvät koulutusohjelmaan. Koulutus on norjankielinen ja sen yhteydessä oppii kieltä käytännön kautta. Koulun opetussuunnitelma ei toistaiseksi ole opetusministeriön hyväksymä, mutta sille yritetään saada yliopistollista statusta. Koulusta valmistuvat työllistyvät useimmiten freelancereina erilaisissa teattereissa ja projekteissa.

Norjassa koulutuspolkua ei-norjalaistaustaisille näyttelijöille on mietitty enemmänkin. Toinen Norjan kansallisnäyttämöistä Det Norske Teatret on aloittanut maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun kanditasoisen koulutusohjelman, Multinorsken, yhdessä Nord-yliopiston kanssa.

Lue koko Jussi Lehtosen kirjoittama artikkeli Teatteri&tanssi+Sirkus-lehden numerosta 4/2019